Syventävät opinnot koostuvat 40 opintopisteen integroidusta syventävistä opinnoista ja 20 opintopisteen laajuisesta opinnäytetyöstä.

Integroidut syventävät opinnot sisältyvät II-IV vuosikurssien opintojaksoihin ja IV-VI:n vuoden kliinisiin opintoihin sekä opinnot päättävään Valmistuminen- jaksoon. Integroitujen opintojen suorittamista ei siis tarvitse opiskelijan erikseen suunnitella.

Kun puhutaan syväreistä, viitataankin yleensä 20 opintopisteen laajuiseen opinnäytetyöhön.

Milloin tehdä syvärit, missä tehdä, saako palkkaa, vaikuttaako tämä tulevaisuuteen – kaikki samat kysymykset ovat lukuisat aiemmat valmistuneet lääkärit kysyneet itseltään. Alla on joitakin vinkkejä syväripaikan valintaan ja ajankohtaan, mutta jokainen tekee itse omat päätöksensä.

Työmäärä ja suoritus

Työmäärältään syventävät vaativat noin kahden kuukauden täysipäiväisen työrutistuksen. Syvärit voi tehdä myös osa-aikaisesti koulun ohella, mutta tämä vaatii tyhjää tilaa lukujärjestyksessä ja hyvät aikataulutustaidot, sillä ohjaajat ovat virka-aikaan työssäkäyviä tutkijoita. Mikäli syvärit tehdään jossakin Arvo-rakennuksessa toimivassa tutkimusryhmässä, voi aikatauluttaminen olla toisaalta hyvinkin helppoa, kun labra on samassa rakennuksessa kuin opetuskin. Syvärit voi kirjoittaa suomeksi tai englanniksi.

Ajankohta ja rahoitus

Ajankohdan osalta yleistä on, että syvärien tekeminen aloitetaan preklinikan kesälomilla, kun oman alan töitä ei vielä saa. Lääkärin töihinpääsee jo kolmannen vuoden jälkeen amanuenssina, jolloin kesät viettää mieluummin kliinisissä töissä kuin laboratoriossa. Monet toki tekevät syvärit myös klinikan aikana, mutta silloin tutkimustyön aikatauluttaminen voi olla haastavampaa ja opiskelu muutenkin vaativampaa. Mikäli olet varma, että haluaisit aloittaa jo opintojen aikana väitöskirjan teon, kannattaa harkita syväreiden aloittamista keskimääräistä aikaisemmin. Muuten syväreiden ajankohdasta ei kannata ottaa erityistä stressiä, kunhan syväreiden tutkimussuunnitelma on rekisteröity viidennen vuoden syyslukukauden loppuun mennessä.

Syväritutkimuksen tekemisestä on mahdollista saada palkkaa, mutta yleensä kouluvuoden aikana tehdyt työt rinnastetaan opiskeluun, jolloin oletetaan, että opiskelija tekee syvärit opintotuen voimin. Vuonna 2018 tutkijalinjalaisilla oli myös mahdollisuus hakea rahoitusta syväreiden tekoon kesän ajaksi. Palkasta kannattaa aina rohkeasti kysyä ja neuvotella ohjaajan kanssa. On myös mahdollista hakea apurahoja erilaisilta säätiöiltä, kysy ohjaajaltasi neuvoja. Lisäksi kesän aikana tehdystä syväritutkimuksesta voi nostaa opintotukea 20 opintopisteen edestä. Kelalle riittää, että ilmoittaa tekevänsä syventäviä opintoja, joista varsinainen tutkielma saattaa valmistua vasta vuosiakin myöhemmin. Jos et saa kesän aikana syväreitä valmiiksi ja opintopisteitä rekisteriin, voi Kelasta tulla selvityspyyntö opintojen edistymisestä. Tällöin ohjaajan allekirjoittama todistus tehdystä keskeneräisistä syventävistä opinnoista riittää ja arvio tehdystä työmäärästä opintopisteinä.

Esimerkki: Olet toisella vuosikurssilla. Nostat 12 kuukautta opintotukea syyskuusta 2018 elokuuhun 2019, jolloin opintopistevaatimus on 60 op. Suoritat kaikki toisen vuosikurssin opinnot 55 op, minkä lisäksi aloitat kesäkuussa 2019 syväreiden teon 20 op. Kesän päätyttyä et saa syväreitä vielä valmiiksi ja saat selvityspyynnön Kelasta opintojen edistymisestä, koska olet nostanut 60 op edestä tukea ja olet suorittanut 55 op. Ohjaajasi kirjoittaa todistuksen keskeneräisistä syväreistä, että olet tehnyt työtä vähintään 5 op edestä, jolloin vuodessa suoritettu opintopistemäärä on 60. Kelasta tulee hyväksytty päätös ja syksy 2019 jatkuu opiskelun merkeissä normaalisti.

Tutkimusvoidaan jakaa kahteen osaan: prekliiniseen ja kliiniseen.

  • Prekliininen tutkimus, eli perustutkimus, sisältää usein “märkälabraa” – soluviljelyä, näytteiden pipetointia, PCR:ää, Western blot:ia, immunohistokemiaa, eläinkokeita jne. Tutkimuksen teko siis vaatii paljon fyysistä läsnäoloa labrassa ja käsillä tekemistä. Prekliinisiin labroihin on helppoa ottaa yhteyttä, kun on nähnyt luennoilla tai tutkimusryhmät esittäytyvät -tapahtumissa, millaisia professoreja on mitäkin tutkimusta edistämässä. Lisäksi tutkimusryhmiin pystyy tutustumaan  yliopiston nettisivuilla  –> Tutkimusryhmät. Tutkimusryhmiin kannattaa olla rohkeasti yhteydessä sähköpostitse tai henkilökohtaisesti esimerkiksi luennon jälkeen.
  • Kliininen tutkimus pohjautuu pitkälti kliinikoiden keräämään tutkimusdataan, jota tutkijat käsittelevät. Kliinisessä tutkimusasettelussa pyritään yleensä parantamaan nykyisiä hoitokäytäntöjä. Syvärityöntekijälle tämä voi tarkoittaa valmiin datan käsittelemistä, datan keruuta potilastietokannoista tai kokonaan uuden datan keräämistä.
  • Prekliinisen ja kliinisen tutkimuksen lisäksi on olemassa translationaalista tutkimusta, jota tehdään preklinikan ja klinikan poikkipinnalla. Translationaalisessa tutkimuksessa tuodaan perustutkimuksessa tehtyjä ratkaisuja klinikkaan. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa perustutkimuksen tekemistä potilasnäytteillä.

Tutkimusaiheen valinta

Valinnan suhteen yleisesti hyvä neuvo on, että tutkimusalueen aihetta on käyty tai ainakin sivuttu aikaisemmin opetuksessa ennen yhteydenottoa ja syväreiden aloittamista. Etenkin joillakin kliinisillä erikoisaloilla tätä pidetään vaatimuksena. Aiheeseen liittyvän jakson käytyä yhteyshenkilöiden löytäminenkin on helpompaa. Toisaalta jos tietää ehdottomasti haluavansa erikoistua ja tehdä tutkimusta vaikka neurokirurgiasta, saa professoreihin ja tutkijoihin olla aikaisemmissakin vaiheissa yhteydessä. Lisäksi Opiskelijan työpöydän kautta voi tulla ilmoituksia avoimista syväripaikoista ja lisätietoa syväreistä ja mahdollisesti myös syväripaikkoja voi löytää Duodecimin Syväriportista / Syväritorilta.

Tulevaisuus?

Syvärit voivat toimia ponnahduslautana moneen asiaan – erikoisalan löytämiseen, väitöskirjan aloittamiseen, tutkijaelämään tutustumiseen. Syväreihin kuitenkin kannattaa enemmänkin suhtautua jonkin alan kokeilumahdollisuutena. Syvärit eivät määritä sitä, mille erikoisalalle sinun tulisi suuntautua.

Syväreiden jälkeen on mahdollista tehdä muun alan tutkimusta ja alan vaihtaminen on yleistä. Toisaalta syväreiden jälkeen on myös usein mahdollisuus jatkaa väitöskirjan tekoa, jos projekti lähtee hyvin alkuun ja ala on mieluinen.

Opinnäytetyön suorittamisen vaihtoehdot 3 kpl

Kokeellisen, kliinisen tai muun empiirisen tutkimustyön tekeminen ja raportin kirjoittaminen tutkimustyöstä. Raporttiin tulee sisällyttää kirjallisuuskatsaus osaksi johdantolukua (min. noin 3 sivua) ja pohdintalukua (min. noin 2–3 sivua) tai omaksi pääluvukseen (min. noin 5 sivua).

Tai

Referee-käytännön mukaisessa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistu tai tieteelliseen julkaisusarjaan julkaistavaksi lähetetty alkuperäisartikkeli sekä opiskelijan itsenäisesti laatima suomenkielinen tiivistelmä. Jos opiskelija ei ole artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, hän laatii lisäksi itsenäisesti kirjallisuuskatsauksen (5–10 sivua, suomeksi tai artikkelin kielellä).

Tai

Laaja, systemaattinen, review-tyyppinen kirjallisuuskatsaus.


Jos tutkimuksesta on suunnitteilla artikkeli tai artikkelia ei jostain syystä vielä haluta lähettää lehteen, opinnäytetyö tulee kirjoittaa ensimmäisen vaihtoehdon mukaiseen raporttimuotoon.

Lisäksi opinnäytetyön suorittamiseen kuuluu mahdollisesti ohjaajan kanssa sovittavia metodologisia opintoja.

Opinnäytetyölle ei ole asetettu sivumäärärajoja, koska erilaiset kokeelliset tai kliiniset tutkimukset vaativat erilaista työmäärää ja erilaiset aiheet erilaista käsittelytapaa. Raporttimuotoinen opinnäytetyö on tavallisesti 20–40 sivun mittainen. Laaja, systemaattinen, review-tyyppinen kirjallisuuskatsaus on sen sijaan yleensä hieman pidempi.

Lisätietoa syväreiden suorittamisesta tiedekunnan nettisivuilla.