Syventävät opinnot

Syventävät opinnot koostuvat 40 opintopisteen integroiduista syventävistä opinnoista ja 20 opintopisteen laajuisesta opinnäytetyöstä. Integroidut syventävät opinnot sisältyvät II–IV vuosikurssien opintojaksoihin, IV–VI:n vuoden kliinisiin opintoihin sekä opinnot päättävään Valmistuminen-jaksoon. Integroitujen opintojen suorittamista ei siis tarvitse opiskelijan erikseen suunnitella. Kun puhutaan syväreistä, viitataankin yleensä 20 opintopisteen laajuiseen opinnäytetyöhön.

Työmäärä ja suoritus

Työmäärältään syventävät vaativat noin 2 kk:n täysipäiväisen työrutistuksen. Syväreiden työmäärässä on kuitenkin projektikohtaista vaihtelua, joten tätä on hyvä tiedustella ja kartoittaa jo syväripaikkaa etsiessä.
Syvärit voi tehdä opiskelun ohella, mutta tämä vaatii tyhjää tilaa lukujärjestyksessä ja hyvät aikataulutustaidot (ohjaajat ovat myös virka-aikaan työssäkäyviä tutkijoita).
Mikäli syvärit tehdään jossakin Arvo-rakennuksessa toimivassa tutkimusryhmässä, voi aikatauluttaminen olla toisaalta hyvinkin helppoa, kun labra on samassa rakennuksessa kuin opetuskin.
Syvärit voi kirjoittaa suomeksi tai englanniksi.

Tutkimus voidaan jakaa kahteen osaan: prekliiniseen ja kliiniseen.

Prekliininen tutkimus, eli perustutkimus, sisältää usein “märkälabraa” – soluviljelyä, näytteiden pipetointia, PCR:ää, Western blot:ia, immunohistokemiaa, eläinkokeita jne. Tutkimuksen teko siis vaatii paljon fyysistä läsnäoloa labrassa ja käsillä tekemistä. Prekliinisiin labroihin on helppoa ottaa yhteyttä, kun on nähnyt luennoilla tai tutkimusryhmät esittäytyvät -tapahtumissa, millaisia professoreja on mitäkin tutkimusta edistämässä. Lisäksi tutkimusryhmiin pystyy tutustumaan yliopiston nettisivuilla -> Tutkimus -> hae tutkimusryhmiä. Tutkimusryhmiin kannattaa olla rohkeasti yhteydessä sähköpostitse tai henkilökohtaisesti esim. luennon jälkeen.
Kliininen tutkimus pohjautuu pitkälti kliinikoiden keräämään tutkimusdataan, jota tutkijat käsittelevät. Kliinisessä tutkimusasettelussa pyritään yleensä parantamaan nykyisiä hoitokäytäntöjä. Syvärityöntekijälle tämä voi tarkoittaa valmiin datan käsittelemistä, datan keruuta potilastietokannoista tai kokonaan uuden datan keräämistä.
Prekliinisen ja kliinisen tutkimuksen lisäksi on olemassa translationaalista tutkimusta, jota tehdään preklinikan ja klinikan poikkipinnalla. Translationaalisessa tutkimuksessa tuodaan perustutkimuksessa tehtyjä ratkaisuja klinikkaan. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa perustutkimuksen tekemistä potilasnäytteillä.

Ajankohta ja rahoitus

Ajankohdan osalta yleistä on, että syvärien tekeminen aloitetaan preklinikan aikana, esim. kesälomilla, kun oman alan töitä ei vielä saa. Lääkärin töihin pääsee jo 3. vuoden jälkeen amanuenssina, jolloin kesät viettää mieluummin kliinisissä töissä kuin laboratoriossa/tietokoneen äärellä.
Monet tekevät syvärit myös klinikan aikana, mutta silloin tutkimustyön aikatauluttaminen voi olla haastavampaa ja opiskelu muutenkin vaativampaa.
Mikäli olet varma, että haluaisit aloittaa jo opintojen aikana väitöskirjan teon, kannattaa harkita syväreiden aloittamista keskimääräistä aikaisemmin. Muuten syväreiden ajankohdasta ei kannata ottaa erityistä stressiä, kunhan syväreiden tutkimussuunnitelma on rekisteröity 5. vuoden syyslukukauden loppuun mennessä.

Syväritutkimuksen tekemisestä on mahdollista saada palkkaa, mutta yleensä kouluvuoden aikana tehdyt työt rinnastetaan opiskeluun, jolloin oletetaan, että opiskelija tekee syvärit opintotuen voimin. Palkasta kannattaa aina rohkeasti kysyä ja neuvotella ohjaajan kanssa. On myös mahdollista hakea apurahoja erilaisilta säätiöiltä, kysy ohjaajaltasi neuvoja. Lisäksi kesän aikana tehdystä syväritutkimuksesta voi nostaa opintotukea 20 opintopisteen edestä. Kelalle riittää, että ilmoittaa tekevänsä syventäviä opintoja, joista varsinainen tutkielma saattaa valmistua vasta vuosiakin myöhemmin. Jos et saa kesän aikana syväreitä valmiiksi ja opintopisteitä rekisteriin, voi Kelasta tulla selvityspyyntö opintojen edistymisestä. Tällöin (ohjaajan allekirjoittama) selvitys tehdystä keskeneräisistä syventävistä opinnoista riittää ja arvio tehdystä työmäärästä opintopisteinä.

Tutkimusaiheen valinta

Valinnan suhteen yleisesti hyvä neuvo on, että tutkimusalueen aihetta on käyty tai ainakin sivuttu aikaisemmin opetuksessa ennen yhteydenottoa ja syväreiden aloittamista. Etenkin joillakin kliinisillä erikoisaloilla tätä pidetään vaatimuksena. Aiheeseen liittyvän jakson käytyä yhteyshenkilöiden löytäminenkin on helpompaa. Toisaalta, jos tietää ehdottomasti haluavansa erikoistua ja tehdä tutkimusta vaikka neurokirurgiasta, saa professoreihin ja tutkijoihin olla aikaisemmissakin vaiheissa yhteydessä.
Tärkeää syväriprojektin valinnassa on myös oman ohjaajan aktiivisuus ja tavoitettavuus sekä syväriprojektin laajuus tai vähintään arvio siitä.
Ilmoituksia avoimista syväripaikoista ja lisätietoa syväreistä voi löytää etenkin “syventävät opinnot lääketieteessä”-moodle sivulta, ja myös esim. Duodecimin Tutkijaportin kautta.

Tulevaisuus?

Syvärit voivat toimia ponnahduslautana moneen asiaan – erikoisalan löytämiseen, väitöskirjan aloittamiseen, tutkijaelämään tutustumiseen. Syväreihin kuitenkin kannattaa enemmänkin suhtautua jonkin alan kokeilumahdollisuutena. Syvärit eivät määritä sitä, mille erikoisalalle sinun tulisi suuntautua. Syväreiden jälkeen on mahdollista tehdä muun alan tutkimusta ja alan vaihtaminen on yleistä. Toisaalta syväreiden jälkeen on myös usein mahdollisuus jatkaa väitöskirjan tekoa, jos projekti lähtee hyvin alkuun ja ala on mieluinen.

Opinnäytetyön suorittamisen vaihtoehdot

Referee-käytännön mukaisessa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistu tai tieteelliseen julkaisusarjaan julkaistavaksi lähetetty alkuperäisartikkeli sekä opiskelijan itsenäisesti laatima suomenkielinen tiivistelmä. Jos opiskelija ei ole artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, hän laatii lisäksi itsenäisesti kirjallisuuskatsauksen (5–10 sivua, suomeksi tai artikkelin kielellä).

TAI
Kokeellisen, kliinisen tai muun empiirisen tutkimustyön tekeminen ja raportin kirjoittaminen tutkimustyöstä. Raporttiin tulee sisällyttää kirjallisuuskatsaus osaksi johdantolukua (min. noin 3 sivua) ja pohdintalukua (min. noin 2–3 sivua) tai omaksi pääluvukseen (min. noin 5 sivua).

TAI
Laaja, systemaattinen, review-tyyppinen kirjallisuuskatsaus.

Jos tutkimuksesta on suunnitteilla artikkeli tai artikkelia ei jostain syystä vielä haluta lähettää lehteen, opinnäytetyö tulee kirjoittaa 2. vaihtoehdon mukaiseen raporttimuotoon.

Opinnäytetyölle ei ole asetettu sivumäärärajoja, koska erilaiset kokeelliset tai kliiniset tutkimukset vaativat erilaista työmäärää ja erilaiset aiheet erilaista käsittelytapaa. Raporttimuotoinen opinnäytetyö on tavallisesti 20–40 sivun mittainen. Laaja, systemaattinen, review-tyyppinen kirjallisuuskatsaus on sen sijaan yleensä hieman pidempi.