Ajankohdan osalta yleistä on, että syvärien tekeminen aloitetaan preklinikan kesälomilla, kun oman alan töitä ei vielä saa. Lääkärin töihinpääsee jo kolmannen vuoden jälkeen amanuenssina, jolloin kesät viettää mieluummin kliinisissä töissä kuin laboratoriossa. Monet toki tekevät syvärit myös klinikan aikana, mutta silloin tutkimustyön aikatauluttaminen voi olla haastavampaa ja opiskelu muutenkin vaativampaa. Mikäli olet varma, että haluaisit aloittaa jo opintojen aikana väitöskirjan teon, kannattaa harkita syväreiden aloittamista keskimääräistä aikaisemmin. Muuten syväreiden ajankohdasta ei kannata ottaa erityistä stressiä, kunhan syväreiden tutkimussuunnitelma on rekisteröity viidennen vuoden syyslukukauden loppuun mennessä.

Syväritutkimuksen tekemisestä on mahdollista saada palkkaa, mutta yleensä kouluvuoden aikana tehdyt työt rinnastetaan opiskeluun, jolloin oletetaan, että opiskelija tekee syvärit opintotuen voimin. Vuonna 2018 tutkijalinjalaisilla oli myös mahdollisuus hakea rahoitusta syväreiden tekoon kesän ajaksi. Palkasta kannattaa aina rohkeasti kysyä ja neuvotella ohjaajan kanssa. On myös mahdollista hakea apurahoja erilaisilta säätiöiltä, kysy ohjaajaltasi neuvoja. Lisäksi kesän aikana tehdystä syväritutkimuksesta voi nostaa opintotukea 20 opintopisteen edestä. Kelalle riittää, että ilmoittaa tekevänsä syventäviä opintoja, joista varsinainen tutkielma saattaa valmistua vasta vuosiakin myöhemmin. Jos et saa kesän aikana syväreitä valmiiksi ja opintopisteitä rekisteriin, voi Kelasta tulla selvityspyyntö opintojen edistymisestä. Tällöin ohjaajan allekirjoittama todistus tehdystä keskeneräisistä syventävistä opinnoista riittää ja arvio tehdystä työmäärästä opintopisteinä.

Esimerkki: Olet toisella vuosikurssilla. Nostat 12 kuukautta opintotukea syyskuusta 2018 elokuuhun 2019, jolloin opintopistevaatimus on 60 op. Suoritat kaikki toisen vuosikurssin opinnot 55 op, minkä lisäksi aloitat kesäkuussa 2019 syväreiden teon 20 op. Kesän päätyttyä et saa syväreitä vielä valmiiksi ja saat selvityspyynnön Kelasta opintojen edistymisestä, koska olet nostanut 60 op edestä tukea ja olet suorittanut 55 op. Ohjaajasi kirjoittaa todistuksen keskeneräisistä syväreistä, että olet tehnyt työtä vähintään 5 op edestä, jolloin vuodessa suoritettu opintopistemäärä on 60. Kelasta tulee hyväksytty päätös ja syksy 2019 jatkuu opiskelun merkeissä normaalisti.

Tutkimusvoidaan jakaa kahteen osaan: prekliiniseen ja kliiniseen.

• Prekliininen tutkimus, eli perustutkimus, sisältää usein “märkälabraa” – soluviljelyä, näytteiden pipetointia, PCR:ää, Western blot:ia, immunohistokemiaa, eläinkokeita jne. Tutkimuksen teko siis vaatii paljon fyysistä läsnäoloa labrassa ja käsillä tekemistä. Prekliinisiin labroihin on helppoa ottaa yhteyttä, kun on nähnyt luennoilla tai tutkimusryhmät esittäytyvät -tapahtumissa, millaisia professoreja on mitäkin tutkimusta edistämässä. Lisäksi tutkimusryhmiin pystyy tutustumaan  yliopiston nettisivuilla  –> Tutkimusryhmät. Tutkimusryhmiin kannattaa olla rohkeasti yhteydessä sähköpostitse tai henkilökohtaisesti esimerkiksi luennon jälkeen.
• Kliininen tutkimus pohjautuu pitkälti kliinikoiden keräämään tutkimusdataan, jota tutkijat käsittelevät. Kliinisessä tutkimusasettelussa pyritään yleensä parantamaan nykyisiä hoitokäytäntöjä. Syvärityöntekijälle tämä voi tarkoittaa valmiin datan käsittelemistä, datan keruuta potilastietokannoista tai kokonaan uuden datan keräämistä.
• Prekliinisen ja kliinisen tutkimuksen lisäksi on olemassa translationaalista tutkimusta, jota tehdään preklinikan ja klinikan poikkipinnalla. Translationaalisessa tutkimuksessa tuodaan perustutkimuksessa tehtyjä ratkaisuja klinikkaan. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa perustutkimuksen tekemistä potilasnäytteillä.