Syventävien opintojen jälkeen on mahdollista jatkaa tutkimuksen parissa työskentelyä. Aktiivisia tutkimusryhmiä voi tutkia yliopiston nettisivuilla. Tällä hetkellä yliopistolla on 6 aktiivista tutkimuskeskusta, joiden käsittelemiä aihekokonaisuuksia ovat keliakia, kardiovaskulaarisairaudet, eturauhassyöpä, kudosteknologia, äiti- ja lapsiterveys sekä immunologia ja rokotetutkimus. Lisäksi löytyy pienempiä tutkimusryhmiä lähes jokaiselta erikoisalalta! Lisätietoa kaikesta tiedekunnassamme tehtävään tutkimukseen liittyen voit saada Henna Mattilalta (henna.mattila@tuni.fi).
Joka toinen (parillinen) vuosi järjestetään lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelman opiskelijoille tutkijalinjan johdanto-kurssi. Kurssi kestää syys- ja kevätlukukauden ja sen laajuus on 1 op. Kurssilla syvennytään tutkimuksen maailmaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin kerran kuukaudessa järjestettävissä tapaamisissa.
Johdantokurssin jälkeen on mahdollista jatkaa tutkijalinjalle (1 op), missä tutkimusta tekevät lääkärit opettavat tarkemmin syventävistä opinnoista, väitöskirjasta ja mm. artikkelien sisällöstä. Lisäksi sieltä voi saada tukea oman artikkelin kirjoittamiseen. Tutkijalinja kokoontuu myös kerran kuukaudessa, ja sen lisäksi on mahdollista osallistua siihen kuuluville ylimääräisille kirjoituskursseille (1 op/kurssi). Kurssilla on myös mahdollista esitellä omaa tutkimustaan, ja samalla kuulla muiden kandien tutkimusprojekteista! Oma tutkimusprojekti ei ole kuitenkaan pakollinen kurssille osallistumista varten.
Kerran kuukaudessa pidettävä seminaari, missä tutkijat ansiokkaista yliopistoista Suomesta tai ulkomailta puhuvat omista tutkimusaiheistaan. Seminaari kestää tunnin ja se on englanniksi. Aiheena voi olla niin kliinisiä kuin solu- ja molekyylitason ilmiöitä. Kokouksiin saa vapaasti osallistua kurssiasemasta tai opiskelualasta riippumatta!
MET Research Day on kaksi päivää kestävä tiedekuntamme konferenssi, jossa on aiheita lääketieteen, biolääketieteen ja bio-/lääketieteellisen tekniikan saralta. MET Research Day:n tavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa ja kliinisiä sovelluksia yhdistämällä biologian ja tekniikan osaaminen moderniin lääketieteeseen. Seminaaripäivät koostuvat luennoista, lyhyistä tutkimusesityksistä sekä posterisessioista. Seminaaripäivät järjestetään vuosittain marraskuun lopulla, ja se huipentuu tiedekunnan pikkujouluihin.
Myös syventävien opintojen työllä voi lähteä mukaan. Ota yhteyttä omaan ohjaajaasti jos haluat esitellä tutkimusprojektiasi. Yleensä ohjaaja maksaa posterin valmistuskulut (max joitakin kymmeniä euroja) ja samaa posteria voi käyttää myös muissa esitystilaisuuksissa.
MET Research Day:hin kannattaa osallistua, koska:
Myös muita pienempiä seminaaripäiviä järjestetään Arvolla, esimerkiksi maaliskuussa järjestettävä yhden päivän mittainen Cancer Research Day. Näistä kannattaa kysyä tarkemmin esimerkiksi oman tutkimuksen ohjaajalta.
Tampereen lääkäripäivillä (maaliskuussa) järjestetään perinteisesti joka vuosi posterisessio, johon kutsutaan tutkijoita ja tutkijaryhmiä esittelemään ajankohtaisia tutkimuksiaan. Myös kandien posterit syventävistä tutkimuksista ovat tervetulleita. Ota yhteyttä ohjaajasi ja kysy, voisitko esitellä tutkimusprojektiasi.
Posterisessioon voi osallistua lähettämällä järjestäjille abstraktin omasta tutkimuksesta. Tästä tulee yleensä kutsu ja ohjeet sähköpostitse alkutalvesta ja abstraktin palautuksen takaraja on noin kuukautta ennen lääkäripäiviä.
Parhaat posterit palkitaan ja palkintoihin on varattuna yleensä noin 5 500 €, jolla yksi tai useampi yleistä kiinnostusta herättävä, hyvin esitetty suomenkielinen ja muualla palkitsematon posteri palkitaan. Osa summasta on varattu parhaalle kandin tekemälle posterille.
Posterin luona pitää olla henkilökohtaisesti läsnä noin tunnin verran kahtena päivänä. Poissaoloihin opetuksesta sovelletaan samoja käytäntöjä kuin muihin konferensseista johtuviin poissaoloihin. Posterin esittelijät voivat osallistua muuhun lääkäripäivien ohjelmaan vain, jos maksavat lääkäripäivien osallistumismaksun.
Toisin kuin monilla muilla aloilla, lääketieteen alalla voit aloittaa tieteelliset jatko-opinnot, eli tohtoriopinnot, jo lisensiaatin tutkinnon aikana. Voit siis esimerkiksi syventävien opintojen jälkeen jatkaa tutkimuksen tekemistä tutkimusryhmässä, ja tehdä vähintään kolmen artikkelin kokonaisuudesta väitöskirjan. Vaikka opinnot ja väitöskirjan tekemisen voi aloittaa ennen valmistumista, ei tohtorin tutkintoa voi suorittaa loppuun ennen lisensiaatiksi valmistumista. Väitöstilaisuus voidaan pitää kuitenkin opiskeluaikana.
Lääketieteen väitöskirjat ovat yleensä artikkelipohjaisia, vähintään 3 artikkelin kokonaisuuksia. Tämän lisäksi kirjoitetaan niin sanottu yhteenveto, missä käsitellään tutkimuksen tieteellistä viitekehystä sekä artikkelien keskeisimpiä löydöksiä ja niistä tehtyjä johtopäätöksiä. Väitöskirjan lisäksi tulee suorittaa tohtoriopintoja vähintään 40 ECTS-opintopisteen (European Credit Transfer and Accumulation System) edestä. Nämä koostuvat jatko-opintoihin liittyvistä kursseista, konferenssiesityksistä sekä muista tieteellisistä ansioista. Ainoita pakollisia osuuksia opinnoissa ovat tutkimusetiikan kurssit, loput voi suunnitella ja hyväksyttää oman ohjaajan kanssa.
Väitöstilaisuus on tohtorin tutkintoon vaadittavan väitöskirjaurakan huipentuma, jossa väittelijä, eli tohtoriehdokas, puolustaa omaa tutkimustaan vastaväittelijänä vastaan. Vastaväittäjä on yleensä joku alan asiantuntija toisesta yliopistosta. Hänellä ei saa olla yhteisiä artikkeleita tai muita töitä väittelijän tai hänen ohjaajansa kanssa.
Väitöstilaisuudet ovat yleisölle avoimia ja niitä järjestetään yleensä perjantaisin puolen päivän aikaan. Tarkemmat tiedot väitöstilaisuuksista voi löytää Arvon ensimmäisestä kerroksesta löytyvältä ilmoitustaululta, jossa on usein esillä myös fyysinen kopio väitöskirjasta.
Väitöstilaisuuden kielenä voi olla suomi tai englanti, ja tilaisuuden kesto on useimmiten noin 2-3 h. Tilaisuudessa ei ole pukukoodia yleisölle, mutta arkivaatteissa kannattaa mennä istumaan salin taka-alalle, koska väittelijän sukulaiset ja tuttavat, jotka ovat pukeutuneet juhlallisesti, istuvat yleensä edessä. Väitöstilaisuus alkaa kustoksen (yleensä alan professori tai muu tieteellisesti ansioitunut, voi olla myös väitöskirjan ohjannut), tohtoriehdokkaan ja vastaväittäjän saapumisella saliin. Tämän jälkeen tohtoriehdokas esittää yleismaallisen esityksen väitöskirjansa aiheesta, noin 15–20 minuuttia kestävän lectio praecursorian. Tämän jälkeen tohtoriehdokas ja vastaväittäjä istuutuvat, ja vastaväittäjä alkaa kyselemään väitöskirjaan ja sen tekoon liittyviä kysymyksiä. Kysymykset voivat olla tarkentavia kysymyksiä tutkimuksen suorittamisesta, sen merkityksestä tieteellisessä viitekehyksessä tai aihepiirin tulevaisuudesta. Lopuksi vastaväittäjä ehdottaa väitöskirjan hyväksymistä (enää aniharvoin Suomessa väitöskirjoja tässä vaiheessa hylätään, ja silloin kyseessä on usein jo uutiskynnyksen ylittävä ongelma tutkimuksen kokonaisprosessissa).
Tässä tärkeimpiä muistisääntöjä väitöstilaisuudessa käyttäytymiselle:
Väitöstilaisuuteen saapuessa tarjolla on väitöskirjoja, jotka saa omakseen. Yleensä kirjoja on painettu ylimäärin, mutta jos näyttää siltä, että ne loppuvat kesken niin kannattaa käyttää tilannetajua ja antaa väittelijän sukulaisten ja tuttavien ottaa ne ensin. Väitöstilaisuuden jälkeen on kakkukahvit, joihin kaikki väitöstä seuranneet ovat tervetulleita. Ennen kahvin ottamista väittelijää onnitellaan. Sukulaiset ja tuttavat menevät ensin. Väitöspäivä huipentuu illalla järjestettyyn väitöskaronkkaan, joka on väittelijän järjestämä illallisjuhla vastaväittäjälleen. Lisäksi tilaisuuteen kutsutaan lähimmät ystävät ja perheenjäsenet.
Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa ainakin yksi väitöstilaisuus opintojen aikana!
© 2025 TLK ry. | Tietosuojakäytäntö | Rekisteriseloste | Tilarekisteriseloste
