Seksuaaliselle ja sukupuoleen perustuvalle häirinnälle on TLK:ssa nollatoleranssi.

Jos koet tulleesi häirityksi, muista, että kokemuksesi on oikeutettu ja tilanne vaatii vähintäänkin keskustelua ja asian selvittämistä. Häirintätilanteita ei tarvitse sietää tai selvittää yksin. Häirintä ei ole koskaan kohteen vika. Kenenkään ei tarvitse sietää häirintää.

Tällä sivulla löytyy ohjeita ja vastauksia erilaisiin häirintää koskeviin kysymyksiin liittyen.

Tältä sivulta löytyvät ohjeistukset toimivat myös siinä tapauksessa, että olet todistanut häirintää tai saanut siitä tiedon jotain muuta kautta, esim. tapahtuman järjestäjänä. Nollatoleranssi koskee myös niitä tilanteita, kun häiritsijä tai häirinnän kohde ei ole TLK:n jäsen. Jäsenistöä koskevissa häirintätilanteissa voi olla yhteydessä hyvinvointivastaaviin, vaikka tapahtunut olisi sattunut TLK:n toiminnan ulkopuolella. Hyvinvointivastaavat pyrkivät auttamaan parhaansa mukaan tilanteen selvittämisessä, sekä tarjoavat apua lisäavun hankintaan tilanteesta riippumatta.

Tasa-arvovaltuutettu määrittelee häirinnän seuraavasti: 

Seksuaalisella tai sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. THL:n mukaan seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella ovat tasa-arvolain tarkoittamaa syrjintää.  

Häirintää voi tapahtua ympäristöstä riippumatta, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Seksuaalista häirintää voi olla esimerkiksi kaksimieliset vitsit ja härskit puheet, asiattomat vartaloon tai seksuaalisuuteen kohdistuvat huomautukset, fyysinen lähentely tai seksin ehdottaminen epäasiallisessa yhteydessä. Tyhjentävää luetteloa tai edes yksiselitteistä määritelmää häirinnästä on kuitenkin mahdoton antaa. Häirinnän kokemukseen vaikuttavat tilanne, jossa häirintä tapahtuu, tekijän ja kohteen välinen suhde ja vuorovaikutus sekä häirinnän kohteen aiemmat kokemukset. Lisää esimerkkejä häirinnän eri muodoista löytää tasa-arvovaltuutetun sivuiltaOn kuitenkin yksiselitteistä, että sellainen edellä mainittu toiminta, johon ei ole molempien osapuolten suostumusta, on häirintää. 

Suostumus liittyy vahvasti seksuaaliseen itsemäärämisoikeuteen, kuten myös kaikkeen muuhunkin ihmisten väliseen vuorovaikuttamiseen. Paitsi että jokaisella meistä on oikeus kieltäytyä seksuaalisista teoista, on kaikkien velvollisuus myös pyytää toisen suostumusta aikeilla olevaan asiaan. Seksuaalisiin tekoihin tarvitaan aina suostumus. Mikäli vastaus on jotain muuta kuin selkeä myönteinen ilmaisu, on vastaus kielteinen eikä tällöin tule edetä pidemmälle. Hiljaisuus tai muu tulkinnanvarainen käytös eivät siis myöskään ole myönteisyyden merkkejä. Nukkuva, päihtynyt tai muuten tiedottomassa tilassa oleva henkilö ei voi antaa suostumustaan. Lisäksi suostumuksen saaminen pätee vain kertaluontoisesti; seuraavalla kerralla suostumus on kysyttävä uudestaan toisen henkilön itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseksi. 

Seksuaalinen ahdistelu, pakottaminen seksuaaliseen tekoon ja raiskaus ovat seksuaalirikoksia. Kun on kyseessä rikos, on syytä ottaa yhteyttä poliisiin ja tehdä rikosilmoitus. 

Seksuaalinen ahdistelu tarkoittaa rikosuhripäivystyksen mukaan sellaista seksuaalista tekoa, joka on omiaan loukkaamaan seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Rikoslain mukaan seksuaalinen ahdistelu tarkoittaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaa fyysistä tekoa. Seksuaalinen ahdistelu on ollut rikos vuodesta 2014 alkaen. (20 luku rikoslaki 5a§) 

Seksuaalinen hyväksikäyttö on tilanne, jossa henkilö taivutetaan sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi hyväksikäyttäjän aseman avulla. (20 luku rikoslaki 5§) 

Raiskauksella tarkoitetaan rikoslain mukaan tilannetta, joka pakottaa henkilön sukupuoliyhteyteen käyttämällä kyseiseen henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai väkivallan uhalla. Myös tilanne, jossa ollaan sukupuoliyhteydessä henkilön kanssa käyttäen hyväksi sitä, että toinen on  tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on raiskaus. (20 luku rikoslaki 1§) 

Myös sanallinen, seksuaalissävytteinen toiminta voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Tällöin se voi mennä esimerkiksi kunnianloukkauksen tai laittoman uhkauksen nimikkeen alla. (24 luku rikoslaki 9§25 luku rikoslaki 7§) 

Häirintätilanteen sivuuttaminen, kääntäminen vitsiksi tai leikiksi voi aiheuttaa häirinnän jatkumisen. Avun hakeminen mahdollistaa häirintään puuttumisen, tekijän joutumisen vastuuseen teoistaan sekä turvallisen opiskelu- ja vapaa-ajanympäristön kaikille.  

Näiden edellä mainittujen teemojen ympärillä tapahtuva vitsailu on usein ongelmallista. Keskeistä on kunnioittava ja empaattinen suhtautuminen erilaisia taustoja ja näkökulmia kohtaan, koska yleistä hauskanpidon rajaa on haastava määrittää. Esimerkiksi homoseksuaalisuus on osa identiteettiä, sukupuolikokemus ei ole vitsi, ja häirintä & seksuaalinen väkivalta voivat olla isojakin elämän haasteina. Tämä on sikäli myös kollegiaalisuuskysymys, koska kaikkien vähemmistöjen edustajia löytyy myös opiskelu- ja työtoveriemme joukosta.  

Työ-, opiskelu- ja vapaa-ajan ympäristö, missä kaikki saavat vapaasti toteuttaa itseään, omaa sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan ilman pelkoa häirityksi tulemista on kaikkien oikeus.  

Seksuaaliselle ja sukupuoleen perustuvalle häirinnälle on TLK:ssa nollatoleranssi.  

Jos koet tulleesi häirityksi, muista, että kokemuksesi on oikeutettu ja tilanne vaatii vähintäänkin keskustelua ja asian selvittämistä. 

  • Reagoi mahdollisimman pian. Älä odota tilanteen selviämistä itsestään, koska niin ei välttämättä tapahdu. 
  • Ota yhteyttä TLK:n hyvinvointivastaaviin, TREYn häirintäyhdyshenkilöihin tai opetusta koskevissa tilanteissa yliopiston häirintäyhdyshenkilöihin. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse, kasvokkain tai puhelimitse. Hyvinvointivastaavien ja häirintäyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät alempaa tekstistä. 
  • TLK:n, TREYn ja yliopiston toimijat käsittelevät asiaa ehdottomalla luottamuksella. 
  • Asian jatkokäsittely tehdään vain häirityksi tulleen suostumuksella. 
  • Hyvinvointivastaavat eivät lähde käsittelemään häirintätapauksia, vaan auttavat viemään asiaa eteenpäin TREYn häirintäyhdyshenkilöille. 
  • Näihin tahoihin voi myös olla yhteydessä hakeakseen vain neuvoja tai keskusteluapua.  
  • Tee rikosilmoitus poliisille, mikäli rikoksen tunnusmerkit voisivat täyttyä. 

Häirintätilanteita ei tarvitse sietää tai selvittää yksin, eikä se ole koskaan uhrin vika. Vaikka et osaisi määritellä, onko kokemasi ikävä toiminta häirintää vai ahdistelua, tai täyttääkö se rikoksen tunnusmerkkejä, kannattaa asiasta silti aina olla yhteydessä johonkuhun. 

Yllä oleva ohjeistus koskee myös niitä tilanteita, kun häiritsijä tai häirinnän kohde ei ole TLK:n jäsen tai häirintäkokemus on kollektiivinen. Jälkimmäisessä on kyse häiritsevästä käytöksestä, joka ei kohdistu yksilöön. Kollektiivisissa häirintätapauksissa harkitaan tapauskohtaisesti ja häirintää kokeneiden ehdolla, viedäänkö asia TREYlle vai käsitelläänkö se TLK:n sisäisesti. Jäsenistöä koskevissa häirintätilanteissa voi olla yhteydessä hyvinvointivastaaviin, vaikka tapahtunut olisi sattunut TLK:n toiminnan ulkopuolella. Näissäkin tilanteissa hyvinvointivastaavat ohjaavat avun piiriin tilanteesta riippumatta. 

TLK:n hyvinvointivastaavat 2021: 

Iida-Elisa Launonen, Lotta Virtanen ja Jonne Järvinen 
iida-elisa.launonen@tuni.fihelmi-lotta.virtanen@tuni.fijonne.jarvinen@tuni.fi  
hyvinvointivastaavat@tampereenkandit.fi (menee kaikille hyvinvointivastaaville) 

Tampereen Yliopiston häirintäyhdyshenkilöt: 

Päivi Salojärvi 
paivi.salojarvi@tuni.fi 
040 5052008

Seija Vehmasaho 
seija.vehmasaho@tuni.fi 
040 8490169 

TREYn  yhteystiedot: 

TREYn häirintäsivu 

TREYn häirintäilmoituslomake

TREYn häirintäyhdyshenkilöt: 

Laura Kaipia 
hairintanainen@trey.fi 
040 713 0074 

Mikael Lehtonen 
hairintamies@trey.fi  
040 713 0079 

hairinta@trey.fi

Asian käsittely ja toimenpiteet TREYssä 

Asian käsittelyn hoitavat vain ne tahot, joille häirintätapaus on ohjattu. TLK:n häirintätapausten jatkokäsittely tapahtuu TREYn häirintäyhdyshenkilöiden toimesta alla kuvatulla tavalla (lähde: TREYn sivut): 

  • Häirintäyhdyshenkilöt kuulevat häirintää kokenutta tapahtuneesta ja kysyvät toiveita jatkokäsittelylle. Jatkotoimenpiteisiin ei ole pakko ryhtyä. Häirintäyhdyshenkilöiden kanssa voi myös vain keskustella ilman, että asiaa lähdetään missään kohtaa viemään eteenpäin. 
  • Jos ilmoituksen tekijä näin toivoo, otetaan yhteyttä häirinnästä syytettyyn. Häirinnästä syytetyllä on aina oikeus tulla kuulluksi, ja häirintäyhdyshenkilöt kutsuvat heidät yleensä tapaamiseen kasvokkain. Tapaamisessa kuullaan myös toisen osapuolen näkemys tapahtuneesta ja keskustellaan tilanteesta. 
  • Jos molemmat osapuolet ovat siihen valmiita, ehdottavat häirintäyhdyshenkilöt yhteistä tapaamista, jossa asiasta voidaan keskustella tai sopia. Häirintäyhdyshenkilö voi olla paikalla ohjaamassa keskustelua tai poistua pyydettäessä paikalta. 
  • Tarjotaan kaikille osapuolille mahdollisuus jälkikäsittelyyn, mikäli kysyttävää nousee esiin vielä tapaamisten jälkeen. 

Mistä saa lisää keskusteluapua? 

  • YTHS 
    • YTHS ei tarjoa erityistä häirintään kohdentuvaa hoitoprosessia, vaan sinne kehotetaan hakeutumaan psyykkisten oireiden (mm. ahdistuneisuus- ja masennusoireilun ja unettomuuden) perusteella, joita häirintä on aiheuttanut. Yhteyttä saa valtakunnallisen puhelinnumeron kautta: 046 7101073, joka palvelee ma-pe 8.00-14.00 sekä nettisivujen kautta. YTHS:n SelfChat palvelee myös ma-to 8.00-15.00 ja pe 8.00-14.00. Jatkokäsittely etenee omaan vastuutiimiin ja sen kautta eri hoitopoluille, joissa yleensä aina ensin käytetään tarpeellinen määrä (1-6) ensi vaiheen tukea psykiatrian sairaanhoitajan vastaanotolla. 
  • Osviitta 
    • Kriisikeskus Osviitta tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua maksuttomasti. Tarvittaessa kriisikeskuksesta ohjataan muiden palveluiden pariin. Osviittaa ylläpitää Pirkanmaan mielenterveys ry ja se palvelee osoitteessa Sorinkatu 4 C. Aika Osviittaan kannattaa varata etukäteen soittamalla numeroon 0400 734 793. 
  • Raiskauskriisikeskus Tukinainen  
    • Tukinainen antaa tukea, apua ja neuvontaa seksuaalirikosten uhreille, heidän läheisilleen ja uhrien parissa työskenteleville. 
  • Mieli ry 
    • Mieli Suomen Mielenterveys ry:n tavoitteena on edistää mielenterveyttä ja ehkäistä ongelmia. Mieli Ry:llä on oma kriisipuhelin, joka tarjoaa keskusteluapua elämän kriiseissä. Puhelimeen voi ottaa yhteyttä anonyymisti ja luottamuksellisesti. Kriisipuhelin palvelee numerossa 09 2525 0111 vuorokauden ympäri. Lisäksi muuta kriisiapua yhdistys tarjoaa Tukinetin ja Sekasin-chatin avulla. Yhdistyksen verkkosivuilta löytyy myös paljon tietoa mielenterveydestä sekä sitä edesauttavista taidoista. 
  • Sekasin247.fi on valtakunnallinen anonyymi keskustelualusta, jossa päivystävät järjestöjen ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset. Chätissä voi keskustella mistä tahansa mieltä painavasta pienemmästä tai suuremmasta asiasta. Chat on auki arkisin klo 9-24 ja viikonloppuisin 15-24. Koordinaatiosta vastaavat MIELI ry, SPR, Setlementtiliitto ja SOS-Lapsikylä. 
  • Tampereen sosiaali- ja kriisipäivystys 
    • Vakavammissa elämän kriiseissä palvelee ympäri vuorokauden Tampereen sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelinnumero 0500 625 990. Numerosta tarjotaan muun ohella myös neuvontaa elämänhallintaan, mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvissä asioissa.  

Seksuaalinen ja sukupuoleen kohdistuva häirintä on usein luonteeltaan helposti kohteessaan häpeää aiheuttavaa ja siksi sen kanssa pitää toimia kovin suurella herkkyydellä. 

Tilanteeseen puuttuminen 

  1. En koe kykeneväni hoitamaan asiaa yksin. 

    • Kerro häirintää kokeneelle henkilölle, että omat resurssisi eivät riitä asian käsittelyyn ja ohjaa hänet seuraavalle henkilölle, esimerkiksi hv-vastaaville. Muistuta häntä tästä häirintäohjeistuskokonaisuudesta. 
    • Mainitse, että TREYn häirintäyhdyshenkilöiltä tai henkilökuntaa koskevissa tapauksissa yliopiston häirintäyhdyshenkilöiltä saa asianmukaista apua häirintätilanteen selvittämiseen 
    • Mikäli hän ei halua käsitellä asiaa HV-vastaavien tai muiden mainittujen kanssa, tiedustele löytyykö häirintää kokeneelta läheinen, joka on valmis asian käsittelyyn  
  2. Koen kykeneväni olemaan tukena ja apuna 

    • Kerro häirintää kokeneelle, että haluat auttaa ja olla tukena 
    • Konsultoi hv-vastaavia tai muita tahoja uhrin suostumuksella. Muista oma vaitiolovelvollisuutesi! 
    • Mainitse, että TREYn – tai henkilökuntaa koskevissa tapauksissa yliopiston – häirintäyhdyshenkilöiltä saa asianmukaista apua häirintätilanteen selvittämiseen 
    • Jos omat resurssisi eivät kuitenkaan riitä: 
    • Myönnä tilanne häiritylle 
    • Hanki joku toinen hoitamaan asiaa kanssasi yhteistyössä ja -ymmärryksessä häirintää kokeneen kanssa 
    • Sopikaa yhdessä häirintää kokeneen kanssa, kuka selittää tilanteen eteenpäin 
    • Asianosaisen kertomus on aina luotettavampi, mutta hän saattaa silti haluta, että sinä selität seuraavalle henkilölle, mitä on tapahtunut 
  3. Kuuntelu 

    Kuuntele häirintää kokenutta. Painota, että häirintä ei ole häirityn vika. 

    • Kaikki häirintätapaukset ja -epäilyt otettava tosissaan 
    • Häirintää kokeneen kertomusta ei lähtökohtaisesti ole syytä epäillä  
    • Tilanteita ei tule vähätellä, mutta ei toisaalta myöskään paisutella  
    • Anna häirityn puhua. Pyri olemaan keskeyttämättä. 
    • Tarkentavat kysymykset häirintää kokeneen kertomuksen jälkeen 
    • Tee muistiinpanoja, mikäli koet tarpeelliseksi 
    • Pyydä lupa muistiinpanojen tekemiseen ja pidä huolta, että ne eivät päädy vääriin käsiin  

Auttavien tahojen yhteystietoja 

Kerro tahoista, jotka voivat alkaa selvittää häirintätapausta ja ohjaa tarvittaessa oikeiden tahojen suuntaan. Häirintää kokeneella on oikeus päättää asian viemisestä eteenpäin sekä kaikista käsittelyn vaiheista tai kieltäytyä niistä. Uhria kannattaa kuitenkin kannustaa tuomaan asia esille, mutta painostaa ei saa. 

Tahot, joihin voit olla yhteydessä kuullessasi häirintätapauksesta  

Kaikki häirintäilmoitukset ja –epäilyt on otettava ehdottomasti tosissaan. 

Toimi nopeasti. Puuttuminen on ensisijaisen tärkeää häirinnän estämiseksi ja uusien häirintätapausten ehkäisemiseksi. 

  • Puuttuminen voi tarkoittaa:
    • käynnissä olevan häirintätilanteen keskeyttämistä  
    • uhrin kuuntelemista sekä 
    • uhrin toiveiden mukaan: 
      • asian ohjaamista eteenpäin toisille tahoille esimerkiksi TREYn häirintäyhdyshenkilöille 
      • toimenpiteitä tapahtuneen selvittämiseksi 

Muista vaitiolovelvollisuus. 

  • Häirintää kokeneen asioita kerrotaan siis vain sen verran eteenpäin, kun hän itse haluaa. 
  • Tarkoitus ei missään tapauksessa ole vaieta epäkohdista, vaan toimia[Rivityskohta]hienotunteisesti ja uhria kunnioittaen. Lääkärikuntakaan ei ole häirinnästä vapaa. 
  • Laki ei velvoita vaitioloon, mutta TLK edellyttää sitä toimijoiltaan. 

Asian käsittely ja toimenpiteet TREYssä 

Asian käsittelyn hoitavat, tahot joille häirintätapaus on ohjattu. TLK:n häirintätapausten jatkokäsittely tapahtuu TREYn häirintäyhdyshenkilöiden toimesta alla kuvatulla tavalla (lähde: TREYn sivut): 

  • Häirintäyhdyshenkilöt kuulevat häirintää kokenutta tapahtuneesta ja kysyvät toiveita jatkokäsittelylle. Jatkotoimenpiteisiin ei ole pakko ryhtyä. Häirintäyhdyshenkilöiden kanssa voi myös vain keskustella ilman, että asiaa lähdetään missään kohtaa viemään eteenpäin. 
  • Jos ilmoituksen tekijä näin toivoo, otetaan yhteyttä häirinnästä syytettyyn. Häirinnästä syytetyllä on aina oikeus tulla kuulluksi, ja häirintäyhdyshenkilöt kutsuvat heidät yleensä tapaamiseen kasvokkain. Tapaamisessa kuullaan myös toisen osapuolen näkemys tapahtuneesta ja keskustellaan tilanteesta. 
  • Jos molemmat osapuolet ovat siihen valmiita, ehdottavat häirintäyhdyshenkilöt yhteistä tapaamista, jossa asiasta voidaan keskustella tai sopia. Häirintäyhdyshenkilö voi olla paikalla ohjaamassa keskustelua tai poistua pyydettäessä paikalta. 
  • Tarjotaan kaikille osapuolille mahdollisuus jälkikäsittelyyn, mikäli kysyttävää nousee esiin vielä tapaamisten jälkeen. 
  • Hyväksy, että näin on tapahtunut. Ymmärrä, että voit samaan aikaan olla sekä hyvää tarkoittava että väärin toiminut ihminen. Osoittaa kypsyyttä pystyä näkemään oma haitallinen käytöksensä. 
  • Jos epäilet jälkikäteen häirinneesi jotakuta ilman, että asiasta on puhuttu kanssasi, ole kiinnostunut toisen osapuolen kokemuksesta. Uskalla kysyä yksityisesti miltä käytöksesi on tuntunut. Jos toinen on kokenut käytöksesi häiritsevänä, toimi kuten alla. Ymmärrä, jos tapahtunutta ei haluta käsitellä kanssasi. 
  • Kuullessasi palautetta satuttaneesta toiminnastasi: ota rauhallisesti ja pysähdy pohtimaan kuulemaasi ennen kuin vastaat. Voit kokea häpeää ja halua torjua toisen kokemus välttyäksesi vaikeilta tunteilta. Älä sorru teon puolusteluun, häirintää kokeneen vähättelyyn tai ohittamiseen. Ne vain jatkavat kanssaihmisen kokemuksen mitätöintiä. 
  • Kuuntele toisen kokemusta uteliaalla ja empaattisella asenteella. Pyri näkemään keskustelu häirinnästä arvokkaana mahdollisuutena, jonka avulla kasvaa ihmisenä.  
  • Pyydä vilpittömästi anteeksi toimintaasi. Käytä apuna kolmea seuraavaa elementtiä: myönnä häiritsevä käytöksesi, tunnusta sen tuomat seuraukset ja osoita haluavasi toimia jatkossa paremmin.  
  • Huolehdi, ettet siirrä keskustelun päähuomiota itseesi ja syyllisyyden tunteeseen. Henkilö, jota olet loukannut, ei ole velvollinen tukemaan sinua asian käsittelyssä. Älä jahtaa häneltä synninpäästöä. 
  • Pohdi, mikä ajattelussasi on saattanut johtaa siihen, että olet häirinnyt toista. Taustalla olevan vinoutuneen asenteen tiedostaminen toimiikin ensiaskeleena kohti parempaa, muita kunnioittavaa käytöstä. Halutessasi voit käsitellä heränneitä tunteita kolmannen osapuolen kanssa, kuitenkin häirintää kokeneen yksityisyyttä suojaten.