Seksuaaliselle ja sukupuoleen perustuvalle häirinnälle on TLK:ssa nollatoleranssi.
Jos koet tulleesi häirityksi, muista, että kokemuksesi on oikeutettu ja tilanne vaatii vähintäänkin keskustelua ja asian selvittämistä. Häirintätilanteita ei tarvitse sietää tai selvittää yksin. Häirintä ei ole koskaan kohteen vika. Kenenkään ei tarvitse sietää häirintää.
Tällä sivulla löytyy ohjeita ja vastauksia erilaisiin häirintää koskeviin kysymyksiin liittyen.
Tältä sivulta löytyvät ohjeistukset toimivat myös siinä tapauksessa, että olet todistanut häirintää tai saanut siitä tiedon jotain muuta kautta, esim. tapahtuman järjestäjänä. Nollatoleranssi koskee myös niitä tilanteita, kun häiritsijä tai häirinnän kohde ei ole TLK:n jäsen. Jäsenistöä koskevissa häirintätilanteissa voi olla yhteydessä hyvinvointivastaaviin, vaikka tapahtunut olisi sattunut TLK:n toiminnan ulkopuolella. Hyvinvointivastaavat pyrkivät auttamaan parhaansa mukaan tilanteen selvittämisessä, sekä tarjoavat apua lisäavun hankintaan tilanteesta riippumatta.
Tasa-arvovaltuutettu määrittelee häirinnän seuraavasti:
Seksuaalisella tai sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. THL:n mukaan seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella ovat tasa-arvolain tarkoittamaa syrjintää.
Häirintää voi tapahtua ympäristöstä riippumatta, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Seksuaalista häirintää voi olla esimerkiksi kaksimieliset vitsit ja härskit puheet, asiattomat vartaloon tai seksuaalisuuteen kohdistuvat huomautukset, fyysinen lähentely tai seksin ehdottaminen epäasiallisessa yhteydessä. Tyhjentävää luetteloa tai edes yksiselitteistä määritelmää häirinnästä on kuitenkin mahdoton antaa. Häirinnän kokemukseen vaikuttavat tilanne, jossa häirintä tapahtuu, tekijän ja kohteen välinen suhde ja vuorovaikutus sekä häirinnän kohteen aiemmat kokemukset. Lisää esimerkkejä häirinnän eri muodoista löytää tasa-arvovaltuutetun sivuilta. On kuitenkin yksiselitteistä, että sellainen edellä mainittu toiminta, johon ei ole molempien osapuolten suostumusta, on häirintää.
Suostumus liittyy vahvasti seksuaaliseen itsemäärämisoikeuteen, kuten myös kaikkeen muuhunkin ihmisten väliseen vuorovaikuttamiseen. Paitsi että jokaisella meistä on oikeus kieltäytyä seksuaalisista teoista, on kaikkien velvollisuus myös pyytää toisen suostumusta aikeilla olevaan asiaan. Seksuaalisiin tekoihin tarvitaan aina suostumus. Mikäli vastaus on jotain muuta kuin selkeä myönteinen ilmaisu, on vastaus kielteinen eikä tällöin tule edetä pidemmälle. Hiljaisuus tai muu tulkinnanvarainen käytös eivät siis myöskään ole myönteisyyden merkkejä. Nukkuva, päihtynyt tai muuten tiedottomassa tilassa oleva henkilö ei voi antaa suostumustaan. Lisäksi suostumuksen saaminen pätee vain kertaluontoisesti; seuraavalla kerralla suostumus on kysyttävä uudestaan toisen henkilön itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseksi.
Seksuaalinen ahdistelu, pakottaminen seksuaaliseen tekoon ja raiskaus ovat seksuaalirikoksia. Kun on kyseessä rikos, on syytä ottaa yhteyttä poliisiin ja tehdä rikosilmoitus.
Seksuaalinen ahdistelu tarkoittaa rikosuhripäivystyksen mukaan sellaista seksuaalista tekoa, joka on omiaan loukkaamaan seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Rikoslain mukaan seksuaalinen ahdistelu tarkoittaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaa fyysistä tekoa. Seksuaalinen ahdistelu on ollut rikos vuodesta 2014 alkaen. (20 luku rikoslaki 5a§)
Seksuaalinen hyväksikäyttö on tilanne, jossa henkilö taivutetaan sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi hyväksikäyttäjän aseman avulla. (20 luku rikoslaki 5§)
Raiskauksella tarkoitetaan rikoslain mukaan sukupuoliyhteyttä sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Henkilön tahto osallistua sukupuoliyhteyteen tulee välittyä hänen toimintansa kautta ennen sukupuoliyhteyden aloittamista eli henkilön on myös ilmaistava sanoin tai elein olevansa vapaaehtoinen. Sen sijaan suostumuksen puuttumista osoittavat esimerkiksi sanallinen kieltäytyminen ja torjuvat eleet. Pakottaminen sukupuoliyhteyteen käyttämällä väkivaltaa tai väkivallan uhkaa määritellään raiskaukseksi. Myös tilanne, jossa ollaan sukupuoliyhteydessä henkilön kanssa käyttäen hyväksi sitä, että toinen on tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on raiskaus. (20 luku rikoslaki 1§)
Myös sanallinen, seksuaalissävytteinen toiminta voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Tällöin se voi mennä esimerkiksi kunnianloukkauksen tai laittoman uhkauksen nimikkeen alla. (24 luku rikoslaki 9§, 25 luku rikoslaki 7§)
Häirintätilanteen sivuuttaminen, kääntäminen vitsiksi tai leikiksi voi aiheuttaa häirinnän jatkumisen. Avun hakeminen mahdollistaa häirintään puuttumisen, tekijän joutumisen vastuuseen teoistaan sekä turvallisen opiskelu- ja vapaa-ajanympäristön kaikille.
Näiden edellä mainittujen teemojen ympärillä tapahtuva vitsailu on usein ongelmallista. Keskeistä on kunnioittava ja empaattinen suhtautuminen erilaisia taustoja ja näkökulmia kohtaan, koska yleistä hauskanpidon rajaa on haastava määrittää. Esimerkiksi homoseksuaalisuus on osa identiteettiä, sukupuolikokemus ei ole vitsi, ja häirintä & seksuaalinen väkivalta voivat olla isojakin elämän haasteina. Tämä on sikäli myös kollegiaalisuuskysymys, koska kaikkien vähemmistöjen edustajia löytyy myös opiskelu- ja työtoveriemme joukosta.
Työ-, opiskelu- ja vapaa-ajan ympäristö, missä kaikki saavat vapaasti toteuttaa itseään, omaa sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan ilman pelkoa häirityksi tulemista on kaikkien oikeus.
Seksuaaliselle ja sukupuoleen perustuvalle häirinnälle on TLK:ssa nollatoleranssi.
Jos koet tulleesi häirityksi, muista, että kokemuksesi on oikeutettu ja tilanne vaatii vähintäänkin keskustelua ja asian selvittämistä.
Häirintätilanteita ei tarvitse sietää tai selvittää yksin, eikä se ole koskaan uhrin vika. Vaikka et osaisi määritellä, onko kokemasi ikävä toiminta häirintää vai ahdistelua, tai täyttääkö se rikoksen tunnusmerkkejä, kannattaa asiasta silti aina olla yhteydessä johonkuhun.
Yllä oleva ohjeistus koskee myös niitä tilanteita, kun häiritsijä tai häirinnän kohde ei ole TLK:n jäsen tai häirintäkokemus on kollektiivinen. Jälkimmäisessä on kyse häiritsevästä käytöksestä, joka ei kohdistu yksilöön. Kollektiivisissa häirintätapauksissa harkitaan tapauskohtaisesti ja häirintää kokeneiden ehdolla, viedäänkö asia TREYlle vai käsitelläänkö se TLK:n sisäisesti. Jäsenistöä koskevissa häirintätilanteissa voi olla yhteydessä hyvinvointivastaaviin, vaikka tapahtunut olisi sattunut TLK:n toiminnan ulkopuolella. Näissäkin tilanteissa hyvinvointivastaavat ohjaavat avun piiriin tilanteesta riippumatta.
TLK:n hyvinvointivastaavat 2025:
Venla Harju, Jonna Saariniemi ja Sanni Rinne
venla.m.harju@tuni.fi, jonna.saariniemi@tuni.fi, sanni.rinne@tuni.fi
tai hyvinvointivastaavat@tampereenkandit.fi (menee kaikille hyvinvointivastaaville)
Tampereen Yliopiston häirintäyhdyshenkilöt:
Seija Vehmasaho ja Suvi Ikonen
Tampereen yliopiston häirintäilmoituslomake
tai hairintailmoitus-opiskelu.tau@tuni.fi
TREYn yhteystiedot:
TREYn häirintäyhdyshenkilöt:
Laura Kaipia, Ilona Taubert ja Yeti Ahonen-Kakko
Mistä saa lisää keskusteluapua?
Vakavammissa elämän kriiseissä palvelee ympäri vuorokauden Pirhan sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelinnumero 0500 625 990. Numerosta tarjotaan muun ohella myös neuvontaa elämänhallintaan, mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvissä asioissa.
Seksuaalinen ja sukupuoleen kohdistuva häirintä on usein luonteeltaan helposti kohteessaan häpeää aiheuttavaa ja siksi sen kanssa pitää toimia kovin suurella herkkyydellä.
Kerro tahoista, jotka voivat alkaa selvittää häirintätapausta ja ohjaa tarvittaessa oikeiden tahojen suuntaan. Häirintää kokeneella on oikeus päättää asian viemisestä eteenpäin sekä kaikista käsittelyn vaiheista tai kieltäytyä niistä. Uhria kannattaa kuitenkin kannustaa tuomaan asia esille, mutta painostaa ei saa.
Häirintätapauksesta voit olla yhteydessä TLK hyvinvointivastaaville, TREYn häirintäyhdyshenkilöihin tai Tampereen Yliopiston häirintäyhdyshenkilöihin. Jos kyseessä on rikos, niin ohjeista häirintää kokenut tekemään rikosilmoitus poliisille.
Toimi nopeasti. Puuttuminen on ensisijaisen tärkeää häirinnän estämiseksi ja uusien häirintätapausten ehkäisemiseksi.
Muista vaitiolovelvollisuus.
Asian käsittelyn hoitavat vain ne tahot, joille häirintätapaus on ohjattu. TLK:n häirintätapausten käsittely tapahtuu TLK:n hyvinvointivastaavien toimesta alla kuvatulla tavalla:
Hyvinvointivastaavat kuulevat häirintää kokenutta tapahtuneesta ja kysyvät toiveita jatkokäsittelylle. Jatkotoimenpiteisiin ei ole pakko ryhtyä. Hyvinvointivastaavien kanssa voi myös vain keskustella ilman, että asiaa lähdetään missään kohtaa viemään eteenpäin.
Jos ilmoituksen tekijä näin toivoo, otetaan yhteyttä häirinnästä syytettyyn. Häirinnästä syytetyllä on aina oikeus tulla kuulluksi, ja hyvinvointivastaavat yhdessä hallituksen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kanssa kutsuvat heidät yleensä tapaamiseen kasvokkain. Tapaamisessa kuullaan myös toisen osapuolen näkemys tapahtuneesta ja keskustellaan tilanteesta.
Tapaamisessa on myös mahdollisuus tarvittaessa, TLK:n hallituksen suljetun kokouksen päätöksellä, langettaa häirinnästä syytetylle henkilölle kurinpidollisia toimenpiteitä, kuten kirjallinen varoitus, määräaikainen porttikielto TLK:n tapahtumiin tai äärimmäisen vakavan tapauksen yhteydessä jopa erottaa henkilö seurasta.
Tarjotaan kaikille osapuolille mahdollisuus jälkikäsittelyyn, mikäli kysyttävää nousee esiin vielä tapaamisten jälkeen. Mikäli koetaan tarvetta, TLK:n häirintätapausten jatkokäsittely tapahtuu TREYn häirintäyhdyshenkilöiden toimesta.
Asian käsittelyn hoitavat vain ne tahot, joille häirintätapaus on ohjattu. TLK:n häirintätapausten jatkokäsittely tapahtuu TREYn häirintäyhdyshenkilöiden toimesta alla kuvatulla tavalla (lähde: TREYn sivut):
Häirintäyhdyshenkilöt kuulevat häirintää kokenutta tapahtuneesta ja kysyvät toiveita jatkokäsittelylle. Jatkotoimenpiteisiin ei ole pakko ryhtyä. Häirintäyhdyshenkilöiden kanssa voi myös vain keskustella ilman, että asiaa lähdetään missään kohtaa viemään eteenpäin.
Jos ilmoituksen tekijä näin toivoo, otetaan yhteyttä häirinnästä syytettyyn. Häirinnästä syytetyllä on aina oikeus tulla kuulluksi, ja häirintäyhdyshenkilöt kutsuvat heidät yleensä tapaamiseen kasvokkain. Tapaamisessa kuullaan myös toisen osapuolen näkemys tapahtuneesta ja keskustellaan tilanteesta.
Jos molemmat osapuolet ovat siihen valmiita, ehdottavat häirintäyhdyshenkilöt yhteistä tapaamista, jossa asiasta voidaan keskustella tai sopia. Häirintäyhdyshenkilö voi olla paikalla ohjaamassa keskustelua tai poistua pyydettäessä paikalta.
Tarjotaan kaikille osapuolille mahdollisuus jälkikäsittelyyn, mikäli kysyttävää nousee esiin vielä tapaamisten jälkeen.
TLK:n kaikki toiminta pohjautuu turvallisemman tilan periaatteisiin. Näiden periaatteiden tarkoituksena on, että jokaisella TLK:n toimintaan osallistuvalla on turvallinen, hyvä ja arvostettu olo juuri sellaisena kuin on. Jokainen TLK:n toimintaan osallistuva henkilö samalla sitoutuu noudattamaan näitä periaatteita, sekä hyväksyy sen, että muutoin TLK:lla on oikeus tarpeen mukaan poistaa kyseessä oleva henkilö tapahtumasta ja evätä tämän oikeus osallistua toimintaan.
Turvallisemman tilan periaatteet:
© 2025 TLK ry. | Tietosuojakäytäntö | Rekisteriseloste | Tilarekisteriseloste