Nämä säännöt on hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 14.11.2022 ja 17.04.2023.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Tampereen Lääketieteen Kandidaattiseura ry ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Epävirallisissa yhteyksissä yhdistyksen nimestä voidaan käyttää lyhennettä TLK.

2. TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU

Yhdistyksen tarkoituksena on muodostaa jäsenistään aktiivinen ja kollegiaalinen yhteisö sekä toimia heidän edustajanaan ja etujensa valvojana ammatti-, opinto- ja sosiaaliasioissa. Samalla yhdistys pyrkii edistämään jäsentensä ammatillisen ja eettisen vastuuntunnon kehittymistä sekä kasvattamaan
jäsenistään yhteiskunnallisesti valveutuneita lääketieteen ammattilaisia.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

1. tukee henkisesti tai aatteellisesti jäsentensä opiskelua, opintojen edellytyksiä ja ammatillista kehitystä;
2. toimii edunvalvojana jäseniä koskevissa koulutus- ja sosiaalipoliittisissa asioissa;
3. järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, juhlia, excursioita, kulttuuri- ja liikuntatapahtumia sekä tukee jäsentensä piirissä tapahtuvaa harrastus- ja kerhotoimintaa;
4. harjoittaa tiedotus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa;
5. tekee aloitteita jäseniä koskevista asioista asianomaisille tahoille;
6. tekee yhteistyötä muiden ammattialan ja opiskelijayhdistysten kanssa;
7. tukee henkisesti ja aatteellisesti muiden yhdistyksen tarkoitusta edistävien toimijoiden toimintaa sekä edistää toimijoiden yhteistyötä;
8. kehittää ja ylläpitää opiskelijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä osakkeita, harjoittaa kahvila- ja ravintolatoimintaa, järjestää maksullisia koulutus- ja kulttuuritilaisuuksia, saada nimiinsä oikeuksia sekä sitoumuksia, ja ottaa vastaan jälkisäädöksiä ja lahjoituksia sekä harjoittaa kaikkea muuta yhdistystoimintaa.

3. JÄSENET

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka opiskelee lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistossa. Alumnijäseneksi voidaan hyväksyä ne lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneet henkilöt, jotka ovat opiskeluaikanaan olleet yhdistyksen varsinaisia jäseniä. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet, alumnijäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Päätös tulee tehdä viiden kuudesosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kunniajäsenellä on samat oikeudet kuin alumnijäsenillä.

4. JÄSENEN OIKEUDET

Yhdistyksen jäsenillä on oikeus

1. Tehdä hallitukselle kirjallisia aloitteita, jotka hallituksen on kohtuullisen ajan kuluessa käsiteltävä;
2. Ehdottaa hallitukselle kunniajäseniä ja ansiomerkkien saajia;
3. Tutustua yhdistyksen kokouksen pöytäkirjoihin;
4. Olla läsnä hallituksen kokouksessa. Hallituksen puheenjohtaja voi kuitenkin perustellusta syystä määrätä kokouksen tai asiakohdan käsiteltäväksi ainoastaan hallituksen jäsenten kesken;
5. Tutustua hallituksen kokousten pöytäkirjoihin, lukuun ottamatta pöytäkirjoja niistä kokouksista, jotka on määrätty ainoastaan hallituksen kesken käsiteltäväksi.

5. JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla erostaan kirjallisesti hallituksen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Ero astuu voimaan välittömästi. Jäsen voidaan katsoa eronneeksi, mikäli hän jättää jäsenmaksun kahdesti maksamatta. Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä, jos hän on toiminut yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan. Erottaminen tulee kyseeseen, mikäli epäasiallinen toiminta jatkuu aiemmista kurinpidollisista toimista huolimatta. Jäsen voidaan myös suoraan erottaa, mikäli hän toimii sääntöjen ja yhdistyksen tarkoitusperien vastaisesti sekä vahingoittaa yhdistyksen toimintaa.

Yhdistyksen kurinpidollisia keinoja ovat järjestyksessä kirjallinen varoitus, määräaikainen porttikielto yhdistyksen tapahtumiin ja toimintaan sekä yhdistyksestä erottaminen. Hallitus määrittelee porttikiellon pituuden tapauskohtaisesti, mutta kuitenkin niin, että se on pituudeltaan 3-8 kuukautta. Jäsenelle voidaan myös suoraan asettaa porttikielto yhdistyksen tapahtumiin ja toimintaan, mikäli hän toimii sääntöjen ja yhdistyksen tarkoitusperien vastaisesti sekä vahingoittaa yhdistyksen toimintaa. Ennen edellä mainittuja kurinpidollisia toimia on asianomaisille henkilöille annettava mahdollisuus kuulemistilaisuuteen. Kuulemistilaisuudessa tulee olla läsnä yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja sekä kaksi henkilöä, jotka ovat joko yhdistyksen hallituksen jäseniä tai ylioppilaskunnan edustajia. Mikäli joku edellä mainituista henkilöistä on esteellinen, valitsee hallitus keskuudestaan korvaavan henkilön kuulemistilaisuuteen.

Erottamisesta päättää yhdistyksen hallitus asianomaista kuultuaan. Jäsen voidaan erottaa myös siinä tapauksessa, että hän jättää käyttämättä oikeuden tulla kuulluksi ilman pätevää syytä. Päätös erottamisesta on tehtävä kahden kolmasosan enemmistöllä. Yhdistyksestä erotetulle jäsenelle ei voida myöntää yhdistyksen jäsenyyttä.

6. LIITTYMIS- JA JÄSENMAKSU

Varsinaisilta jäseniltä, alumnijäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. Hallitus voi myöntää yksittäiselle jäsenelle vapautuksen jäsenmaksusta asevelvollisuuden suorittamisen, perhevapaan tai muusta syystä johtuvan opintojen taukoamisen vuoksi.

7. HALLITUS

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu yhdistyksen kokouksessa valitut puheenjohtaja ja 12 muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen varsinainen jäsen.

Hallituksen on erityisesti

1. huolehdittava hallinnosta sekä talouden- ja omaisuudenhoidosta;
2. valvottava yhdistyksen etuja ja voimassa olevien sääntöjen ja määräysten noudattamista;
3. valmisteltava yhdistyksen kokouksissa käsiteltäviä asioita ja tarvittaessa kutsuttava seura ylimääräisiin kokouksiin;
4. johdettava virkailijoiden ja toimihenkilöiden työskentelyä;
5. kehitettävä yhdistyksen toimintaa yhdistyksen kokouksessa laadittavan strategian mukaisesti.
6. perehdytettävä seuraava hallitus tehtäväänsä
7. laadittava yhdistyksen kokoukselle esitys talousarviosta; toimintasuunnitelmasta, toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä;
8. huolehdittava työnantajan velvoitteiden täyttymisestä yhdistyksen työntekijöitä kohtaan
9. nimitettävä vaalilautakunta vastaamaan etäosallistumisen järjestämisestä yhdistyksen syyskokousta varten.

Toteuttaakseen tehtävänsä hallituksella on oikeus

1. Valita ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt ja työntekijät;
2. asettaa avukseen tarpeen mukaan valiokuntia, työryhmiä tai toimikuntia sekä valita näiden puheenjohtajat;
3. edustaa yhdistystä tai tarvittaessa päättää yhdistyksen edustaja;
4. päättää tarvittaessa muista yhdistyksen asioista, joita ei erikseen ole määrätty yhdistyksen kokouksen päätettäväksi.
5. antaa kirjallisia varoituksia ja määräaikaisia porttikieltoja yhdistyksen jäsenille sekä erottaa yhdistyksen jäseniä sääntöjen mukaisesti.

mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

8. YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä pääsihteerin,
taloudenhoitajan, isännän tai emännän kanssa.

9. TILIKAUSI

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

10. YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi huhtikuussa ja syyskokous marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä. Yhdistyksen hallitus tai yhdistyksen kokous voi päättää, että yhdistyksen kokouksessa yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja/tai hallituksen muiden jäsenten vaaliin on mahdollista osallistua ennen kokousta Yhdistyslain 17.2 §:n mukaisesti tietoliikenneyhteyden avulla.

Yhdistyksen hallitus tai yhdistyksen kokous voi päättää, että yhdistyksen kokoukseen voi osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Tarkemmat määräykset etäosallistumisesta ja vaalista annetaan yhdistyksen kokouksen vahvistamassa äänestys- ja vaalijärjestyksessä. Siltä osin kuin yhdistyslaki tai äänestys- ja vaalijärjestys eivät sisällä asiaa koskevia määräyksiä, päättää etäosallistumisen järjestämiseen liittyvistä käytännön seikoista yhdistyksen hallitus samalla, kun se päättää kokouksen ajankohdan. Yhdistyksen hallitus valitaan yhdistyksen kokouksessa käyttämällä Yhdistyslain 29 §:n 3 mom:n 4. kohtaan perustuvaa, tässä kuvattua siirtoäänivaalitapaa.

Siirtoäänivaali etenee vaiheittain seuraavasti:

1. Äänestys
   Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun haluamansa määrän nimiä suosituimmuusjärjestyksessä.
2. Läpimenokynnys
   Lasketaan hyväksyttyjen äänestyslippujen lukumäärä ja sen perusteella läpimenokynnys seuraavasti: läpimenokynnys = hyväksyttyjen äänestyslippujen lukumäärä/(täytettävien paikkojen lukumäärä + 1), kahden desimaalin tarkkuudella ylöspäin pyöristäen.
3. Ääntenlaskennan ensimmäinen vaihe
   Ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ehdokkaan ykkösäänet eli äänestysliput, joissa ehdokas on merkittynä ensimmäiselle sijalle. Ehdokkaat, joiden ykkösäänien määrä on sama tai suurempi kuin läpimenokynnys, tulevat valituiksi.
4. Ylijäämän siirto
   Jos ääntenlaskennan ensimmäisen vaiheen jälkeen on paikkoja täyttämättä, siirretään valittujen henkilöiden äänistä syntynyttä ylijäämää. Siirtyvä ylijäämä määritetään siten, että ehdokkaan kaikista ääntenlaskennan suoritetuista vaiheista saamasta kokonaisäänimäärästä vähennetään läpimenokynnys. Ylijäämän siirto aloitetaan suurimman äänimäärän saavuttaneesta ehdokkaasta. Mikäli ylijäämää esiintyy ääntenlaskun ensimmäisessä vaiheessa, tarkastellaan kaikkia ehdokkaan hyväksi ääntenlaskun ensimmäisessä vaiheessa luettuja äänestyslippuja. Jos ylijäämää ilmenee ääntenlaskun myöhemmässä vaiheessa johtuen toisen ylijäämän siirrosta tai ehdokkaan tai ehdokkaiden karsimisesta, tarkastellaan vain sitä viimeistä joukkoa äänestyslipukkeita, jotka ovat kaikki samanarvoisia ja jotka aiheuttivat kyseisen ylijäämän. Yksittäisen äänestyslipun perusteella siirtyvä ylijäämä eli äänestyslipun siirtoarvo määritetään siten, että ylijäämä jaetaan tarkastelun kohteena olevien äänestyslippujen kokonaismäärällä. Siirtoarvo määritellään kahden desimaalin tarkkuudella alaspäin pyöristäen. Äänestyslippuihin merkityn suosituimmuusjärjestyksen mukaisesti äänestysliput siirretään äänestyslipussa seuraavana olevan ehdokkaan hyväksi. Mikäli äänestyslipussa seuraavaksi merkitty ehdokas on jo tullut valituksi tai karsituksi, siirretään äänestysliput tätä seuraavalle jne. Jokainen siirtyvä äänestyslippu kasvattaa ehdokkaan äänimäärää äänestyslipun siirtoarvon verran. Mikäli äänestyslipun perusteella ei ylijäämää voida siirtää, jaetaan ylijäämä kyseisen äänestyslipun osalta tasan kaikkien jäljellä olevien ehdokkaiden kesken kahden desimaalin tarkkuudella alaspäin pyöristäen.
5. Karsinta
   Jos siirrettävää ylijäämää ei enää ole ja täytettäviä paikkoja on jäljellä, karsitaan vähiten ääniä saanut ehdokas, ja kaikki tämän äänet siirretään täydellä siirtoarvollaan muille ehdokkaille, kuten kohdassa 4 määrätään. Jos tämän jälkeen kukaan ehdokkaista ei ole ylittänyt läpimenokynnystä, karsitaan seuraavaksi vähiten ääniä saanut ehdokas.
6. Tasatilanne
   Mikäli yhdellä tai useammalla ehdokkaalla on sama äänimäärä tilanteessa, jolloin valituksi tulleita ensimmäisellä kierroksella on enemmän kuin täytettäviä paikkoja tai ensimmäisen kierroksen ylijäämää jaettaessa tai karsintatilanteessa silloin, kun ehdokkaiden hyväksi ei ole siirtynyt ylijäämää määräytyy ehdokkaiden keskinäinen järjestys heidän saavuttamiensa kakkosäänten perusteella. Kakkosäänten ollessa tasan tarkastellaan ehdokkaiden saavuttama kolmosäänten määrä jne. Mikäli äänestyslippujen perusteella ei voida määrittää ehdokkaiden keskinäistä järjestystä ratkaisee ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen arpa. Ehdokkaiden päätyessä ylijäämää siirrettäessä tai karsintatilanteessa samaan ääni-määrään silloin, kun heidän hyväkseen on siirtynyt ääniä määräytyy ehdokkaiden keskinäinen järjestys ääntenlaskennan aikaisemman vaiheen perusteella silloin, kun ehdokkailla vielä oli eri äänimäärä. Jos ehdokkaiden äänimäärät kaikissa ääntenlaskun vaiheissa ovat olleet samat määräytyy heidän keskinäinen järjestyksensä alkuperäisten kakkosäänten perusteella. Kakkosäänten ollessa tasan tarkastellaan ehdokkaiden saavuttama kolmosäänten määrä jne. Mikäli äänestyslippujen perusteella ei voida määrittää ehdokkaiden keskinäistä järjestystä ratkaisee ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen arpa.
7. Tätä prosessia jatketaan, kunnes kaikki täytettävät paikat on täytetty.

Muissa kuin hallituksen jäsenten vaaleissa käytetään Yhdistyslain 29 §:n 1. mom:n mukaista enemmistövaalitapaa.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä, kunniajäsenellä ja alumnijäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

11. YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen
kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

12. VARSINAISET KOKOUKSET

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
   
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja
7. valitaan hallituksen 12 muuta jäsentä
8. valitaan yhdistyksen pääsihteeri ja taloudenhoitaja
9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
10. kuullaan hallituksen selvitys kuluvan kauden taloudesta ja toiminnasta
11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

13. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous kahdessa peräkkäisessä, vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä kokouksessa. Muutosesitys hyväksytään, jos sitä kummassakin kokouksessa kannattaa vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä, vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Purkamispäätös tulee voimaan, jos sitä kummassakin kokouksessa kannattaa vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa sen varat lahjoitetaan Suomen Punaiselle Ristille. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.